Vuosi sitten lähti rakas

Tänään tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun Despi nukkui ikiuneen.

Sain syliini palan taivasta,
nyt tiedän mitä kaivata.
Oli aika raskaiden päätösten,
saattaa sut huomaan enkelten.
Nyt saat juosta seuraten heitä,
ei kipu enää elämääsi peitä.
Suru on suuri ja lohduton,
mut tiedän - sun hyvä olla nyt on.

Aapolaisen treenailut

Voisin heti alkuun pahoitella tätä päivittelyä... Koulu ja harrastukset on onnistuneet hyvin viemään vapaa-aikaa pois blogin kirjoittelusta. Yritän olla aktiivisempi! :) Kuvat on viime viikolta.

Tiistaina 22. päivä meillä alkoi siis Aapon kanssa agilitypainotteinen pentukurssi. Ensimmäinen kerta oli tottelevaisuutta: harjoiteltiin katsekontaktia, sivulletuloa, seurattiin namikättä sekä tehtiin lämmitysliikkeitä, jotka oli erilaisia pujotteluja jalkojen välistä ja pyörimistä.

Aapo ei millään malttanut ottaa kontaktia, kun oli monta kaveria ympärillä! No, saatiin se sitten lopuksi pari kertaa onnistumaan. Sivulletulo sujui aika mallikkaasti ja pujottelut + pyörimiset meni namia seuratessa mukavasti. Kotona on tooosi ahkerasti harjoiteltu katsekontaktia sisällä ja ulkona, ja se sujuu nyt tosi hyvin! Sivulletuloakin on treenailtu, lämmittelyliikkeitä unohtamatta.


Tänään oli vuorossa agilitya. Aapolle olikin jo aika tuttua juttua, sillä tutustuttiin pöytään, keppeihin, putkeen ja hyppyyn. Muut sujui tosi mallikkaasti, paitsi pöytä - sille se kiipesi kaksi kertaa ja sitten ei meinannut millään suostua, kunnes saatiin kolmannen kerran ja jätettiin homma mietintämyssyyn. Putki piti lempparipaikkansa, ja se kun oli tehty pari kertaa niin oltiin aivan liekeissä :) Alkuintoilun jälkeen Aapo jaksoi taas vähän paremmin keskittyä minuunkin ja tuli siinä sitten välillä treenailtua katsekontaktia sun muuta omaa vuoroa odotellessa.



Leevi ja Aapo ne jaksaa riekkua ulkona vaikka millä mitalla, kuten kuvista varmasti huomaa :)

Pentuagi part 3 & Leevi 1,5v & Liebster

Tänään oli viimeinen pentuagility Aapon kanssa. Siellä sitten tehtiin muutamia erilaisia radanpätkiä, missä oli milloin mitäkin esteitä (pöytää, putkea, keppejä, hyppyjä). Aapo löysi taas kummasti energiaa itsestään, vaikka olikin ennen treenejä leikkinyt Leevin kanssa... Hienosti sujui, vaikka yhdessä vaiheessa hämäännyttiin kaverin haukunnasta. Lopulta päädyttin myös ilmottautumaan agilitypainotteiselle pentukurssille, jossa on neljä kertaa agilitya ja toiset neljä kertaa tottelevaisuutta.

Tänään muuten Leevi täytti 1,5-vuotta! :) Hip hip hurraa juniori!


Meitä on myös muistettu Liebster-palkinnolla:

Liebster tarkoittaa rakkain tai rakastettu, mutta voi myös tarkoittaa suosikkia.
Liebster-palkinnon ajatuksena on saada huomiota blogeille, joilla on alle 200 seuraajaa.

1. Kiitä antajaa, ja linkitä bloggaaja, joka antoi sen sinulle

Kiitos Henna, kun muistit meitä tällä palkinnolla! :)

2. Valitse viisi blogia (joilla on siis alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa

Minä valitsen seuraavat upeat blogit: Murun päiväkirja, Vinskin blogi, Coma ja Caapo, Suski ja Setterit ja Sagur, William & Cecil.

"PutkiputkiPUTKIIIII!!!"

Tänään meillä oli toinen pentuagilitykerta. Uutena juttuna tuli rengas. Siellä tehtiin myös vähän lisää putkea, keppejä ja pari hyppyä. Seuraavalla (ja viimeisellä) kerralla tutustutaan kontaktiesteisiin :)

Aapo oli tapansa mukaisesti hepulissa. Se on ihan hulluna putkeen! Oikeasti niiiin innoissaan, että kävi ravaamassa sitä edestakas useampaan otteeseen, kun oli meidän vuoro kokeilla radanpätkää...

Automatkat sujui hienosti penkillä, koska tarpeeksi isoa takakonttia ei tällä kertaa ollut. Jäljelle jääneillä nakeilla sitten tokoiltiin Leevin kanssa kotona. Oli mukavaa saada vähän rauhallisempi koira häslääjä Aapon tilalle ;)

Haastetta ja pentuagia

Tälläinen pikkuhaaste tuli Pepiltä, kiitoksia! Ja haastehan kuuluu näin:

Jokaisen haastetun täytyy vastata niihin viiteen kysymykseen, jotka haasteen antaja on esittänyt ja postata vastaukset blogiinsa. Valitse sitten 5 uutta haastettavaa ja linkitä heidät postaukseesi. Keksi 5 uutta kysymystä, joihin haastettujen tulee vastata. Älä haasta sitä henkilöä, jolta sait tämän.

1. Mitä “ei niin fiksuja” tapoja koirallasi on tai onko se tehnyt muuten vaan jotain vähän vähäjärkistä?
Molemmille koirille kelpaa melkein kaikki syötäväksi, ei haittaa vaikkei ole oikeaa ruokaa. Tämä on tälläinen pieni "ei niin fiksu" tapa, kun pitää syödä kaikki ruohoista talouspapereihin ja ötököihin... Vähäjärkisennäköistä oli ja on pentuhepulit :D

2. Onko koiraharrastus vienyt sinua ulkomaille? Minne tai minne haluaisit sen varjolla vielä mennä?
Ei ole vienyt, mutta jos joskus esim. saan näyttelyihin kelpaavan koiran, niin ei sitä tiedä jos vaikka näyttelyt saattaisi minut ulkomaille. Ei ole erikosta tarvetta päästä pois Suomesta, mutta ei sitä vastaankaan toki ole mitään!

3. Mikä on mieleenpainuvin muistosi koiraharrastuksen parissa?
Ensimmäinen pentuagilitytunti Aapon kanssa :)

4. Onko sinulla jokin koiriin liittyvä tarvike mitä ilman ei voisi elää?
Eipä oikeastaan, mutta harjat sun muut on tietysti käteviä ;)

5. Mitä koiriin liittyvää ohjelmaa on kalenteriin varattuna ensi kuulle?
Kalenteri näyttää tällä hetkellä tyhjää, mutta eihän sitä koskaan tiedä mitä sinne voi eksyä.

Haasteen heitän Linnealle, Heljälle, Eevalle, Veeralle ja Sariannelle seuraavin kysymyksin:
1. Miten olet päätynyt omistamiisi rotuihin?
2. Mikä sana kuvaa parhaiten koiraasi?
3. Mitä ominaisuutta koirassasi et vaihtaisi mihinkään? Mistä taas voisit luopua?
4. Miten olet päätynyt jonkun lajin (agility, toko jne.) pariin?
5. Mikä on noloin/hauskin muistosi koirasi kanssa?


Olimme siis Aapon kanssa pentuagilityssa maanantaina. Jännitti vähäsen, että miten Aapo reagoi toisiin koiriin, paikkaan ja ylipäätänsä kaikkeen uuteen - puhumattakaan siitä, miten minulla itselläni sujuisi.

Aapo oli koko tunnin täynnä energiaa ja innokas tekemään kaikkea, olisi toisenkin koiran vuorolla halunnut mennä... Ensimmäisellä tunnilla kokeilimme pöytää, keppejä ja putkea. Kaiken se teki rohkeasti ja ilman ongelmia. Kyllä vaavista sai olla ylpeä :) Putkesta muodostui ehdoton lemppari ja sitä se olisi jaksanut ravata uudestaan ja uudestaan...

Lopputunnista Aapoa alkoi jo vähän väsyttää ja läähätys kuului. Siihen olikin hyvä lopettaa ja molemmat meistä tykkäsi tunnista :) Maanantaina uudestaan! Harmi, että tämä kestää vain kolme kertaa, mutta on kyllä ihan hauska tapa tehdä pientä tuttavuutta agilityyn.